Ihmettelyjä part.1

So weird...

Niinku jotkut varmaan tietää, oon kova tyttö ihmettelemään erilaisia asoita ja tekemään olennaisia havaintoja. No nyt on jo pari viikkoa jenkeissä takana ja ajattelin sen kunniaks tehdä tämmösen listan asioista jotka on mua tänä aikana ihmetyttäny tai huvittanu.

1. Täällä ei käytetä tiskiharjoja vaan pesusieniä tiskaamisessa.

2. Ulko-ovi aukeaa sisäänpäin

3. Tuntemattomat ihmiset kutsuu sua nimillä dear ja honey.

4. ...ja kysyy aina tervehtiessä "how are you?" (kestää hetken tajuta ettei ketään oikeesti kiinnosta mitä sulle kuuluu, se on vaan sitä smalltalkkii johon kuuluu vastata "good, how are you"..tylsää..)

5. Kaupassa on erikseen pakkaajat jotka pistää sun tavarat paperipusseihin. (Oispa joku kertonu mulle.... Olin maksamassa enkä tajunnu että setä pakkaa niitä mun puolesta eikä vaan pölli niitä joten hyökkäsin sen kimppuun ja huusin sille että hei hei noi on mun!!)

6. Täällä saa autolla kääntyä oikeelle vaikka valo palais punasena.

7. ...ja täällä ajetaan muutenki ihan hitsin lujaa ihan joka paikassa.

8. Taloissa ei oo perustuksia (siis semmosia näkyviä mitälie)
9. Tosi useessa talossa käy housekeeper, gardener ja yleisremonttimies (musta tää on tosi outoa, varsinki ekat kerrat kun yhtäkkiä täällä vaan kulki tuntemattomia ihmisiä (melkein olin jo pesismaila kädessä)
10. Lapset puhuu englantia! (Siis joo tottakai ne puhuu englantia mutta musta se on vaan niin hellusta ja hassua kun ei oo ollu tekemisissä koskaan ennen muiden kun suomalaisten lasten kanssa)

Ekat fiilikset

Oon kotona!

Perjantaina aamupäivällä meijjät lastattiin busseihin ja matka perheiden luo alko! Meijjän bussi ajoi parituntia White Planes nimiseen kaupunginosaan jossa perheet oli meitä vastassa.

   Mun perhe oli vasta tulossa Vermontista joten niiden nykyinen Au Pair Cindy (joka on täällä vielä pari viikkoa) tuli mua vastaan ja toi kotiin. Pari tuntia kierreltiin ja katteltiin paikkoja, käytiin mm. syömässä beach clubilla ja sit tultiin kotiin perhettä vastaan.

   Mua ei oo varmaan ikinä jännittäny niin paljoo ku sillon ku niiten auto tuli pihaan! Siis tottakai oltiin skypetetty sitä ennen paljon ja nähty naamat sun muuta mutta ei se oo kuitenkaan sama asia. (Vanhemmat on esimerkiks paljon lyhyempiä ku mitä ajattelin haha)

  Samantien tytöt (Lila 7v. ja Phoebe 9v.) juoksi sisälle ja tuli mun luo. Aluks ne oli vähän ujoja mut parin tunnin päästä ne jo piti mua kädestä kiinni ja tappeli siitä kumpi saa istua mun vieressä! Charlie (1,5v.) tuli heti halaamaan niinku ne vanhemmatkin ja tuli kyllä heti hirveen kotosa olo! Ja noi tytöt on kaiken lisäks maailman sulosimpia!

Siinä sit vaan tutustuttiin toisiimme, mä annoin tuliaiset ja myöhemmin illalla mentiin syömään johonkin ruokapaikkaan jossa pöydän keskellä on semmonen iso pannu johon se kokki tulee tekemään ruokaa ja temppuja ja heittää lautasille ruokaa (kuulostaa tosi oudolta ja sitä se oliki mut tytöt oli ihan innoissaan :D)

   Lauantai päivä vietettiinki sitte beach clubin altailla koska oli niiin kuuma, jotain 95°F (Mä olin toki Charlien kanssa babypoolissa) ja sunnuntaina käytiin Manhattanilla lounaalla ja leikkipuistossa ja juhlittiin host-isän synttäreitä.  

 Kaiken kaikkiaan mä oon niin tyytyväinen mun perheeseen, en ois parempaa voinu saada. Nää on niin reippaita (siis koko ajan tapahtuu enkä enää ees muista mitä kaikkea tänään tein) ja ilosia ja näillä on tosi samanlainen elämän asenne ku mulla. Tullaan tosi hyvin juttuun ja noi on todella huomaavaisia. En malta oottaa mitä tää tuleva vuosi tuo tullessaan! :)

(Oon unohtanu ottaa kuvia kun oon vaan lamaantuneena suu auki ihmetelly kaikkea, joten yritän ottaa niitä ja lisätä sitte jälkikäteen, do we have a deal?)

(or "Ukka" as Charlie says)

   

Training school

Huh ja huh!

We made it! Ensinnäkin päästiin perille, ketään ei käännytetty kentällä eikä ykskään laukku hukkunu (vaikka kitaran perässä pitiki vähän juosta) Lennoille ehittiin hyvin ja ne meni nopsaa hyvässä seurassa ja viiniä nautiskellen (pakkohan se oli viimeiset viinit nauttia, Amerikassa kun ei olla vielä aikuisia haha)
   25h valvomisen jälkeen päästiin vihdoin training schoolille jossa meijjät jaettiin huoneisiin ja päästiin vihdoin nukkumaan. Mä olin viimenen joka tuli meijjän huoneeseen (jossa oli siis mun lisäks 7 saksalaista) joten sain tottakai ihanan lattiapaikan.
   Voitteko kuvitella, meitä oli siellä koululla neljäSATAA au pairia ja niistä 80% oli saksalaisia.Kyllä! Mun huonekaveritkin puhui mulle koko ajan saksaa vaikka toitotin niille etten ymmärrä, loppu viikosta vaan naureskelin ku ne puhui vieläkin mulle saksaa. Se oli aika huvittavaa. Pitäis tehdä joku huikee meme tosta :D
   Neljä päivää meni tosi nopsaa, oli tosi pitkiä oppitunteja mut meillä oli ihan paras opettaja Peggy ja meijjän ryhmässä oli muutenkin tosi huippuja tyyppejä (ne saksalaisetkin oli ihan kivoja oikeesti) Ruoka oli aika kamalaa suoraan sanottuna (pizzaa ja muuta roskaa) ja pari kertaa tuli ikävä perunaa, ruisleipää ja mustikoita mutta kaiken pelasti aamuinen KAURAPUURO! (Tytöt naureskelee nyt kun ne lukee tän ja muistelee meijjän aamupaloja)
   Au Pair school viikko meni loppujen lopuks tosi nopeesti ja meillä oli tosi hauskaa (ehkä oltiin vaan liian väsyneitä), tavattiin tosi paljon uusia ihmisiä ja kaiken kruunas keskiviikon New York City trip ja Top Of The Rock. En malta oottaa että pääsen seikkailemaan sinne taas, kaikessa rauhassa. :)

 Just the most beautiful view from the airplane.

How cool was our airplane?! With all the music and 

movies and stuff!

St.Johns University from the outside.It wasn't quite 

as nice from the inside to be honest.

All the material we used in the class. 

I learned so much!

Guy that we trained firstaid with. 

Little scary, don't you think?

Such an amazing group. We became such good

 friends during the week<3

New York City baby!

Viimiset Suomesta

2 yötä!

Päivät vähenenee ja sitä mukaa yöunet! Joka yö oon nähny unta että oon joko Amerikassa, menossa sinne tai kamppailemassa jonkun tulli-ihmisen kanssa ruisleivästä! (Yritän siis tottakai ottaa sitä mukaan) Eli kyllä tässä vähän ajatukset pyörii lähdössä.

   Maanantai aamuna startataan auto kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää ja lento lähtee klo16. Lentoo ennen tirautetaa vielä itkut, sanotaan heipat ja sit suunnataan Suomi-tytyjen kans kohti check-iniä.
   New Yorkissa ollaan John F. Kennedyn lentokentällä noin klo 3 yöllä Suomen aikaa ja sieltä mennään suoraan New Yorkin Au Pair schoolille. Siellä meillä onkin sit kolme intensiivistä päivää jonka aikana suoritetaan ensi-apu kurssi, opitaan turvallisuus jutskia ja muuta hyödyllistä kuten anger managementtiä! Kui jännää!
   Perjantaina hypätäänkin sit busseihin jotka vie meijjät host-perheiden luo. Mun host-äiti Annalise jo naureskeliki että mitä jos ne unohtaa hakea mut sieltä bussipysäkiltä. (minä: pientä vaivaantunutta naurua ja "please do") Tottakai se oli vitsi ja toi äiti on muutenkin tosi symppis ja hauska!
   That's all I know so far joten nyt sit van matkaan ja katotaan missä seuraavaks kirjottelen! :)

The best farewell party with all my best friends! Big heart <3

Thank you all! I am so gonna need these!

Dollars and schedules set!

Ridiculously happy fangirls with Jussi Rainio.

Nyt on Suomen kesä naatittu ja voi hyvillä mielin lähtee              kohti jenkkilää! Kiitos ja näkemiin!